OLEMME MUUTTANEET, UUSI OSOITE TÄSSÄ

Historia

Ruunikko tamma, Fernanda DMR, oli sellaisessa vaiheessa, että saatoin alkaa suunnitella suvun jatkoa sille. Minulla oli sille juuri sopiva hieman vanhempi ruunikko ori, Aktaion BG. Astutus sujui suunnitellusti ja jonkin ajan kuluttua tamman todettiin olevan kantavana. Laskettu aika oli 26.03. ja lähempänä synnytystä aloimme valmistautua kuten normaalisti. Tamma sai synnytyshälyyttimen, joka välittäisi minulle tiedon kun tamman kehossa alkaa tapahtua. Sen lisäksi tamma muutti tammatallin toiseen siipeen, jota kutsumme "varsala" nimellä. Varsalassa on tilavat varsomiskarsinat valvontakameroineen. Tuli 26.03. eikä merkkiäkään synnytyksestä. Niin tuli myös sitä seuraavat neljä päivää eikä merkkiäkään varsomisesta. 31.03. huomasin tammalle tulleen vahatipat, joten nyt se on lähellä. Vuorokausi oli niukin naukin ehtinyt kääntyä huhtikuun ensimmäiseen kun synnytyshälytin ilmoitti jotain tapahtuvan. Seurailin kameroista tilannetta ja olin valmiina lähtemään tallille. Taisin käydä vessassa ja palatessa koneen äärelle huomasin jonkin liikkumattoman mytyn karsinassa. Juoksin äkkiä tallille, valmiina soittamaan päivystävälle lääkärille. Talliin päästyäni mytty oli samassa paikassa ja liikkumaton. Lähestyessäni huomasin sen tosiaan olevan varsa, joka havaittuaan minut alkoi kömpiä ylös. Tutkailin tilannett hetken ja varmistin kaiken olevan kunnossa. Päästyäni takaisin kotiin muistin mikä päivä oli alkanut ja vitsailemme nykyään talliporukassa aprillivarsan jäynäyttäneen minua leikkimällä kuollutta. Olisimmepa vain tienneet minkälaisen ympärivuotisen aprillikirouksen saimme elämäämme mukaan. Ja niin meillä alkoi ikuinen aprillipäivä, jonka päätähtenä esiintyy itse Aktionaer DMR.

Luonnekuvaus

Aktionaer DMR, jota kutsutaan lempinimellä Atte, on luultavasti saanut jonkin aprillipäivän kirouksen syntymälahjakseen. Atte on vilkas ja erittäin aktiivinen ori, jonka kanssa saa varmasti harmaita hiuksia ennenaikaisesti. Ori on kuitenkin kiltti käsiteltäessä ja rauhallinen hoitotilanteissa, mutta aina on pilkettä silmäkulmassa. Aloitetaan sillä rauhallisella käsittelyllä nyt ja jutellaan hieman myöhemmin harmaiden hiusten syntymisestä.
Taluttaessa Atte kulkee ihan kivasti ketjunarun kanssa, joskin saattaa steppailla ja on jatkuvasti valmiina kaahottamaan. Ketjunaru auttaa pysymään taluttajan tahdissa kuitenkin ja näin se onnistuu sujuvammin. Hoitaessa on aina käytävällä kiinni, sillä siinäkin on vilkas ja steppailee miten sattuu. Atte antaa kuitenkin harjata itsensä ja ei ole mitenkään ilkeä. Kavioiden putsauksen ajaksi on oppinut pysähtymään, sillä muutaman kerran on meinannut lentää pyllylleen alkaessa steppailla kolmella maassa olevalla jalalla tajuamatta miten niitä käyttää tasapainon pitämiseksi. Varustaessa on kiltti ja varusteet saa päälle sujuvasti, kun varoo vain omia varpaita.
Atte tarhaa laumassa hyvin, jos siis mietitään laumadynamiikan kannalta. No, jos nyt mentäisiin niihin harmaisiin hiuksiin sitten. Ei ole ihan yhtä eikä kahta kertaa, kun tallilta tai jostain ulkopuolelta on tullut puhelu minulle. Yleensä se ulkopuolelta tullut puhelu menee jotakuinkin näin "Hei, mahtaako sellainen tumman ruskea iso hevonen olla teidän? Se on nyt siellä / täällä / tehnyt sitä / tätä". Jep meidän Atte varmasti. Atte on varsin energinen, kaikesta mahdollisesta aktiviteetista ja liikutuksesta huolimatta. Sen hyppytekniikka on näkynyt jo varsin nuoresta asti aivan mielettömän ja ori käyttääkin taitoaan tarhauksen aitojen ylitykseen. Aitoja on jopa korotettu, mutta siitäkin huolimatta se löytää tiensä ulos. Atte lähtee tällöin hieman seikkailemaan, yleensä vain tallipihalle tutkaillen paikkoja ja muita hevosia. Ulkopuolelle lähtiessään se menee yleensä läheiselle pellolle irrottelemaan. Onneksi Atte on tähän asti vältellyt tielle menemistä. Tarhauksessa on runsaasti virikkeitä ja Aten takia tarha on laajennettu osittain metsätarhaksi. Karsinassa ollessa osasi avata karsinan lukituksen, kunnes sai oveensa varmennuslukituksen hakasesta. Hoitaessa osaa avata hyvin huomaamattomasti vetoketjut hoitajien takeista. Kengittäjää tuuppii mielellään päällään silloin kun etujalkoja hoidetaan ja osaa näyttää erittäin syyttömältä kengittäjän vilkaistessa tuuppaisun jälkeen. En varmasti enää edes muista kaikkea mitä Atte on keksinyt ja tiedä mitä muuta se vielä keksii.

Attea on alettu ratsukouluttaa ja se etenee siinä oikein mallikkaasti, vaikkakin turhautuu tylsistyessään samoja juttuja toistaessa. Selkäännousut sujuvat jo ihan kivasti, mutta harjoittelua vaatii paikalla pysymiseen niin kauan, että ratsastaja antaa liikkeelle lähtöön luvan. Ratsastettu lähinnä liinan päässä ja osaavasti toimii jokaisessa askellajissa. Atte on hyvin reipas ja eteenpäin menevä eikä tarvitse kahdesti pyytää. Hidastaminen sen sijaan vaatii harjoitusta vielä. Atte ei oikein malttaisi hidastaa tai pysähtyä ja kun näin tekee, on hyvin nopeasti lisäämässä vauhtia uudestaan. Kaikin puolin kuitenkin kiltti ratsastaa, kunhan jarrut vielä löytyvät kunnolla.
Maastossa Atte on mennyt käsihevosena ja taluttaen. Kulkee sielläkin reippaasti ja on kovin innokas ympäristöstä. Ei ole säikkynyt mitään ja kohtaa luottavaisesti eteen tulevat asiat. Kahlailee mielellään vedessä ja tallipihan vesiallasta käytetään Aten kanssa säiden salliessa energian purkamiseksi aivan varmasti.
Esteitä Atte on hypännyt irtona sekä omatoimisesti. Omatoiminen hyppääminen onkin jo aiemmin käyty läpi. Irtona hyppää puhtaasti ja taitavasti sekä erittäin korkealle. Vaikka Atte on melko korkea, se on siitä huolimatta hyvin ketterä ja vikkelä. Tästä orista tullaan vielä kuulemaan ja näkemään paljon suurilla esteradoilla, siitä olen varma.